Sakari Hirvi havahtui sikeästä, onnellisesta unestaan omassa kodissaan. Alman vuode oli mitä parhain! Hän jäi makoilemaan ja miettimään, haaveilemaan ja muistelemaan. Hänen pojilleen täytyisi sisustaa mukava huone ja saada heidät pian tutustumaan uuteen kotiinsa. Ebballe ja Einarille syntyi jo kiitoskirje Sakarin sarvien välissä. Hänestä tuntui, kuin sivu hänen elämässään olisi nyt kääntynyt. Seuraavaksi hän aikoo katsoa mikä on tilanne Söpöllä ja Luigilla. Ehkäpä hän saisi Söpön ja Mussun kyläilylle ja siitä hitaasti alkaa tapailla Söpöä ja sitten saman katon alle... Amanda voisi varmaankin auttaa tapetoimisessa ja poikien huoneen kanssa. Hirvi mietti myös miten ystävällinen keiju onkaan.

Alakerrassa Hillevi suputteli tulevaisuuden haaveitaan Kaapon korvaan. He olivat nukkuneet levottomasti, jännityksen kutitellessa mieltä. He olivat todellakin nyt kaukana kotoa ja koko maailma tuntui olevan avoinna heidän edessään. Kaapo oli iloinen siitä, miten hyvät välit heillä Sakarin kanssa oli. He tulivat mainiosti juttuun. Kyllä heidät oli otettu avosylin vastaan! Hillevikin totesi miten ihastuttava Amanda on. Molemmilla on tuhat asiaa mielessä, mitä he tahtoisivat kokea ja tehdä. Mistä aloittaa ja ilman riitaa?

Viereisessä huoneessa Amanda heräili kirkkain silmin. Olipa ihana ilta takana! Keiju ei tiennyt hauskempaa tapaa juhlistaa ensimmäistä talokauppaansa, kuin Sakarin, Kaapon ja Hillevin kanssa! Toisaalta olisi joukkoon saanut liittyä Orvokki-sisko ja Sini Kellokin. Talokauppa kävi vain niin sukkelaan, etteivät keijut ehtineet mukaan! Amanda mietiskeli Sakaria. Hirvi oli niin ystävällinen, kun Amandakin sai jäädä Villa Saraheinään yöksi, vaikkei omaan pikku mökkiin olisikaan ollut pitkä matka. Olisipa ollut orpoa palata mökkiin yksin ja jättää iloinen joukkio taakseen. Sakari osasi soittaa hurmaavasti kitaraa ja laulut soivat yhä Amandan päässä. Keiju toivoi koko sydämestään, että Söpö vastaisi Sakarin tunteisiin ja olisi tuon hienon Hirven arvoinen.