Amanda, Orvokki ja Sini istuivat leppoisasti olohuoneessa. He olivat valmistautumassa jatkamaan keittiön remonttia. Yllättäen he kuulivat koputuksia.

"Sakari on varmaankin tulossa auttamaan keittiön kanssa," Amanda totesi ja kaikki kolme lähtivät alas liikkeen puolelle. Mutta eipä ollutkaan Sakari ovella vaan kaksi tuiki tuntematonta kolkuttelijaa.

"No mutta hei! Kuinka voimme teitä autta," Amanda tiedusteli. Vieraat katselivat hämmästyneinä keijukaisia. Amandan hiukset hehkuivat hänen kasvojensa ympärillä.

"Voi Gert! Katso, he ovat keijuja! En ole koskaan nähnyt keijuja! Olenhan sanonut, että meidän pitäisi joskus lomailla Keijulassa!" Näin huokaili vaalea nallekarhu.

"Kröhöm... Ole nyt vaiti Aleksi-kulta. Päivää keijuttaret! Olemme lomamatkallamme ja päätimme pysähtyä tähän kylään. Mikä ihastuttava sisutusliike tässä onkaan?"

"Emme ole vielä avanneet. Moni asia on vielä kesken, mutta tulkaa toki sisälle katsomaan. Tänne tulee pieni putiikki ja tarjoan myös sisustussuunnittelua sekä kalusteiden verhoilua ja entisöintiä."

"Voi kiitos! Tämä on erittäin mielenkiintoista! Me rakastamme sisustamista. Meidän tyylimme on maalaisromanttinen ja siksi tämä liike kiinnosti meitä. Kurkimme hiukan ikkunoistakin vai mitä rakas Gertini? Hihii..."

Nallepari astui liikkeeseen innokkaina. Orvokki esitteli Aleksille vanhoja kupariastioita ja Gert jututti Amandaa tavaroiden maahantuojista. Aleksi ja Gert ihastelivat putiikkia ja huokailivat.

"Gert! Gert rakas! Olen aina sanonut, että tahtoisin muuttaa maalle, johonkin pieneen kylään. Tämä on kerrassaan ihastuttava paikka ja tällainen liikekin! Voisimmekohan olla jotenkin avuksi täällä?"

"Anteeksi, Aleksi aina innostuu kaikesta niin nopeasti..."

"Mutta kulta! Meitä vaivaa kova pesäntekovietti, mitä sitä kieltämään! Meidän pieni läävämme pääkaupungissa ei kyllä vastaa tarpeitamme. Luovuutemme ei pääse kukkimaan mitenkään! Lisäksi meillä on suhteita juuri sisutusalalle."

Amanda ihastui pariskuntaan ja oli Gertin kanssa jutellessaan todennut, että heillä on hyviä ideoita ja he tuntevat paljon väkeä, joista voisi olla putiikille hyötyä. Niinpä Amanda päätti kertoa asunnosta yläkerrassa.

" Mitä sinä sanoitkaan!? Asunto vuokralla tässä hurmaavassa kylässä ja vielä putiikin yläkerrassa! Miten saatoit pihdata tätä tietoa näinkin pitkään? Johan olemme olleet tässä pulisemassa iäisyyden! Nyt keiju-kulta näytä tietä!" Aleksi kerrassaan säkenöi innosta.

Amandaa nauratti. Sini ja Orvokki jäivät alas odottamaan Sakaria, kun nallet ja Amanda siirtyivät ylös.

"Tämä vuokrataan kalustettuna, joten toivottavasti pidätte sisustuksesta." Amanda johdatti Gertin ja Aleksin ensin keskeneräiseen keittiöön.

"Tästä on tulossa aivan ihana! Katso Gert mikä lattia ja niin sievät kaapit! Millainen pöytä tähän on tulossa?"

"Valkoinen pirttikalusto ja tälle seinälle on tulossa astiakaappi, talonpoikaistyylinen," kertoi Amanda.

"Voi Gert, kuulitko? Talonpoikaistyylinen! Ihanaa! Koska me voimme muuttaa?"

"Rahoitu nyt hiukan Aleksi," Gert toppuutteli hellästi hymyillen. " Tätä täytyy miettiä ja katsotaan nyt asunto loppuun asti."

"Tietysti, tietysti, mutta minun sydämeni soi jo tästä keittiöstä!"

"Täällä on olohuone ja tuota... Täällä asustaa koira, dalmatialainen. Kuulimme kahdesta dalmatialaisesta naapurikylässä, jotka tarvitsivat koteja. No, minä otin tuon kiltin rontin tähän asumaan ja Ruusulan perhe toisen. Heillä oli entuudestaan kaksi koiraa, joista toinen dalmatialainen."

"Onpa hurmaava koira! Kerrasaan graafinen ja kuvauksellinen!" Gert harppoi heti koiran luo. Aleksi tosin katseli hiukan arvelevasti.

"Gert, koirista irtoaa karvaa..." Gert ei ollut kuullakseenkaan.

"Kyllä koira on se elementti, joka tekee kodin," Gert sanoi hyvin lopullisen kuuloisesti.

"No tuosta nyt voi olla montaa mieltä... Mutta onpa viehättävä olohuone! Pönttöuunikin! Sellaisesta olen aina haaveillut! Kunnolla tilaa kirjoille tässä kirjahyllyssä ja voih, siellähän on Sinuhe egyptiläinenkin! Hurmaavaa! Olen aivan myyty, todella!" Aleksi tuntui leijuvan innosta.

"Yläkerta on vinttikerros. Siellä on osittain avoin tila, jossa on makuu- ja suihkuhuoneet." Amanda johdatti parin ylös.

"Voi onhan siellä kypyamme?"

"Valitan Aleksi, ei ole. Se oli ihan ekologinen ratkaisu."

"Minä niin rakastan kylpemistä ja sitä vaahtoa! Gert, tahdon kylpeä kanssasi!"

"Älä hupsi Aleksi. Suihkukin on aivan riittävän mukava," Gert mutisi hiukan nolona.

Yläkerta lisäsi Aleksin intoa.

"Mistä tämä ihana tapetti on? Ja rautasänky! Voi mikä tunnelma! Huomaatko Gert? Kerrassaan romanttinen ja kotoisa tunnelma!"

"Huomaan kyllä, varmaankin sitä levittää myös tämä hurmaava koira, vaikka Amandan sisutus on kyllä kerrasaan viehättävä! En väheksy lainakaan. On vain mukavaa, kun koira tepsuttaa mukana."

Toden totta. Varauksellinen koira kulki varjona Gertin perässä ja rennosti pisti matolle lepäämään, olivat sitten missä huoneessa vain. Taisi koira löytää isäntänsä...

"Minä tahdon jäädä tänne! Nyt heti Gert!"

"Mutta täällä on vielä keittiö kesken ja meillä lomamatka! Jos nyt edes yön yli asiaa miettisimme," Gert yritti rauhoitella kärsivällisesti tulisempaa puoliskoaan.

"Yön yli, yön yli... Katso nyt tuota koiraakin! Sehän palvoo sinua!"

"Gert ja Aleksi. Ei tässä mikään kiire ole. En ole vielä asuntoa missään mainostanut, kun tahdon laittaa sen loppuun ensin. Koira saa asua täällä, pidän siitä minäkin. Minulla vain on kotona luppakorvakani ja ne eivät tulleet toimeen keskenään. Minun mökkini on myös kovin pieni noin suurelle koiralle. Orvokki ja Sini auttavat koiran hoidossa. Emme ole vielä uskaltaneet nimetä sitä. Meillä oli sellainen tunne, että vielä on sen perhe tulossa..." Amanda rauhoitteli nalleja ja katseli koiraa.

"Sinuhe! Koiran nimi on Sinuhe!" Aleksi julisti teatraalisesti.

"Ai jaahas. Selvä, Sinuhe," Gert sanoi hellästi, vilkaisi Aleksia ja rapsutti koiraa korvan takaa." Me palaamme asiaan huomenna. Nyt meidän täytyy käydä kirjautumassa hotelliimme tuossa läheisessä kaupungissa. Tulemme käymään huomenna, jos sopii?"

"Toki sopii! Hienoa! Huomiseen!"

Selvästi haikeana Aleksi lähti Getin kanssa. Gertillä oli vaikeaa jättä Sinuhe taakseen, mutta rapsutteli koiraa pitkään ja vannotti palaavansa luun kera huomenna. Amanda tiesi, että pariskunta tulisi ja jäisi. Lomailkoon nyt rauhassa. Asunto kyllä odottaisi.